Reserviupseerikoulu on saavuttanut jo lähes 95 vuoden iän. Tänä aikana oppilaiden iloksi on kertynyt huomattava määrä erilaisia perinteitä ja perinne-esineitä – pääasiassa upseerioppilaiden itsensä kehittämiä! Kurssilaisten keskuudessa ”RUK-henki” on ollut vahvana taustalla jo perinteitä luodessa ja se valtaa myös nykyiset ja tulevat upseerioppilaat heidän Haminan vierailunsa aikana. Esiteltynä on perinteistä muutama.

 

Reserviupseerikoulun lippu

Reserviupseerikurssi 14 jatkoi kurssilla 10 syntynyttä ajatusta koulun yhteisestä lipusta. Lippua varten tarvittiin varoja sekä niin kutsuttu lippuoikeus. Molemmat saatiin hankittua nopeasti ja esitys Carolus Lindbergin suunniteleman lipun vahvistamiseksi lähetettiin pääesikuntaan 23.2.1928.

Nykyisin jo perinteinen lippu otettiin käyttöön 16.5.1928 Senaatintorilla. Lipun ylänauhakkeissa on sekä Reserviupseerikoulun että sen edeltäjän, Vimpelin koulun, kirjainlyhenteet. Alanuhakkeissa esitellään molempien perustamisvuodet – Vimpelin koulu aloitti toimintansa jo vuonna 1917. Lipun päässä on erittäin arvostettu vapaudenristi nauhoineen, jonka sotamarsalkka Mannerheim myönsi Reserviupseerikoululle arvokkaasta työstä isanmaan hyväksi.

Lippu on pysynyt muuttumattomana 90 vuotta ja niitä on tehty käsityönä vuosien varrella viisi kappaletta. Kolme niistä ovat Sotamuseossa ja yksi RUK-museossa. Viides lippu on käytössä RUK:ssa.

ruklippu

Reserviupseerikoulun joukko-osastotunnus

Kurssilla 4 juhlan koristeluvastaavana toimi Alvar Aalto. Hän luonnosteli Maneesin nurkkaan komean koristeen, josta kehittyi muutaman vuoden aikana Reseriupseerikoulun joukko-osastotunnus. Tunnus on yksi Suomen vanhimmista. Se otettiin käyttöön 11. kurssilla vuonna 1926. Tunnus on pysynyt vuosien saatossa lähes muuttumattomana.

Ainoa muutos siihen tehtiin vuonna 1929, jolloin tunnuksessa olevat miekat käännettiin osoittamaan ylöspäin. Alkuperäiset alaspäin osoittavat miekat kuvaavat heraldiikassa alistumista, mikä ei reserviupseerikoulun tunnukselle sopinut. Käännettykänään miekat eivät ole oikein, sillä ne ovat väärin päin ristissä: Sydäntä lähempänä oleva miekka tulisi olla päällimmäisenä.

RUK-logo

Reserviupseerikoulun kurssimerkki

Kuuluisa kurssimerkki eli ”RUK-risti”periytyy samoilta ajoilta Reserviupseerikoulun lippukin. Merkki otettiin käyttöön 1923 kurssilla 5. Aluksi merkin ylkonäkö vaihteli kursseittain. Ne olivat kuitenkin alusta saakka ristin muotoisia. Kurssista 62 lähtien RUK-risti on ollut samanlainen sisältäen sinisen yrjönristin, jonka sisällä on leijona heraldisessa ruusukkeessa. Merkki on arvostettu ja sen kantaminen myös  siviilijuhlavaatteissa on muiden kunniamerkkien lailla sallittua.

 mitali_pienennetty

Kirkkojärven marssi

Erilaiset kilpailut eri yksiköiden välillä ovat aina olleet suosittuja Reserviupseerikoulussa. Kirkkojärven marssia voidaan perustellusti pitää näiden kilpailuiden kuninkaana. Reilun kahdenkymmenen kilometrin pikamarssi on syntynyt kolmekymmentäluvun puolessa välissä. Sota-aikoina marssia ei järjestetty.

Sotien jälkeen marssi palasi osaksi reserviupseerikurssia aluksi oppilaskunnan – eli upseerioppilaiden – järjestämänä. Vaikka marssin säännöt ovat vaihdelleet valtavasti niin pituuden kuin paikankin (Kirkkojärveä ei ole kierretty kymmeniin vuosiin) suhteen, on kilpailu yksi suurimmista yhteishengen kasvattajista RUK:ssa.

Isoympyräviesti

Kurssiin kuuluu perinteisesti juostava Isoympyräviesti, johon kutsutaan edustusjoukkueita mm. muista reserviupseerikouluista, Poliisiammattikorkeakoulusta sekä Maanpuolustuskorkeakoulusta. 3600 metriä pitkä juoksuviestikilpailu kilpailtiin alunperin Isoympyränkadun ympäri, mutta nykyään se järjestetään kokonaan varuskunnan sisäpuolella. Kilpailussa  on kaksi sarjaa: Kutsuvierassarja, johon osallistuu kutsuvieraiden lisäksi upseerioppilaista koottu RUK:n edustusjoukkue sekä Oppilaskunnan hallituksen joukkue, sekä Yksikkösarja, jossa Reserviupseerikurssin yksiköt ottavat mittaa toisistaan 10 hengen joukkueissa.

Varvaran leivitys

Varvaran leivitys on vanha Reserviupseerikoulun perinne, jossa leivällä ei ole mitään osaa nimestä huolimatta. Leivityksessä upseerioppilaat laskevat kukkia Varvara Schantinin vuonna 1972 paljastetulle patsaalle. Upseerin leskeksi jäänyt Varvara oli yksi ensimmäisten kurssien rakastetuimpia henkilöitä. Hän myi kurssilaisille Aholasen leipomon herkkuja kärrystään kasarmilla ja maastossa sekä antoi vinkkejä, jotka auttoivat usein epätietoiset upseerioppilaat pulasta (tuohon aikaan kurssilaisen nimitys oli upseerikokelas). Hän muun muassa tiesi oikeat puolustusryhmitykset sekä toimintatavat kymmenien kurssien kokemuksella.

Historiajaosto

Kaatuneiden upseerien muistopatsas

”Te ette turhaan taistelleet, te ette turhaan kaatuneet.” Yrjö Jylhän runon säkeisiin on helppo yhtyä. Ehkä siksi ne lukevat myös päärakennuksen edessä seisovassa Kaatuneiden upseerien muistopatsaassa. Patsasta suunniteltiin rakennettavaksi heti sotien jälkeen, mutta rahoitusvaikeudet siirsivät sen rakentamista pitkälle 50-luvulle.

Patsaan suunnittelusta ja rahoittamisesta vastasi tehtävää varten perustettu patsasvaliokunta. Patsaan suunnittelukisan voitti presidentti Kyösti Kallion poika, taiteilija Kalervo Kallio. Kadettikoulun kadetit toimivat malleina Kalliolle patsasta suunniteltaessa. Rakennusvaiheessa upseerioppilaat tekivät huomattavan suuren työn istutusten ja perustuksien parissa. Patsas julkistettiin kurssilla 94 vuonna 1957. Mukana paljastustilaisuudessa oli muun muassa silloinen tasavallan presidentti Urho Kekkonen.

muistopatsas

Priimusmiekka

Priimusmiekkaperinne käynnistyi vuonna 1946, kun Suomen Reserviupseeriliitolle lahjoitettiin nimettömästi 225 000 silloista markkaa. Rahoilla tuli palkita kurssien parhaiten menestyneet upseerioppilaat ja se päätettiin tehdä luovuttamalla priimukselle aito Maavoimien upseerimiekka. Samanlainen miekka oli käytössä jo Reserviupseerikoulun perustamisvuonna 1920.

Suomen Reserviupseeriliitto lahjoitti ensimmäisen miekan vuonna 1948 valvontakomission lähdettyä maasta. Priimusmiekan on saanut vuosien saatossa 183 upseerioppilasta, joista kaksi on ollut naisia.

 

Verenluovutus

Reserviupseerikurssilla on ollut perinteenä järjestää verenluovutustilaisuus yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin kanssa. Verenluovutus on järjestetty jo 140. kertaa.